Alkulämmittely tehtiin kävelemällä Topi-veljen luo ja temuamalla noin tunti pihalla. Sitten hallille harkkaamaan syksyn ensimmäisissä pakkasissa, olipa kylmä. Tehtiin poispäinkäännöstä, pimeään putkikulmaan menoa ja takaaleikkausta. Pimeä putkikulma oli jo tuttua, mutta kun putki olikin u-muodossa oli Nipalla vaikeuksia kääntyä oikeaan suuntaa tullessaan ulos putkesta, ulkopuolisen palkkauksen avulla se saatiin onnistumaan. Koira myös kuumui taas melko paljon, jouduin palauttelemaan sitä maanpinnalle, mua ei näpsitä ja kun yhdessä tehdään niin kuunnellakin pitää. Poispäinkääntö oli vaikeinta, sitä ei varmaan olla tehty viikkoihin, ehkä ei aivan pentuajan jälkeen ollenkaan. Takanaleikkaus oli helpointa, koska Nipa irtaantuu mukavasti putkeen. Leikkaus siis ennen suoraa putkea. Äänen avulla se oppi myös kääntymään oikeaan suuntaan, leikkausta pitää harjoitella vielä pelkillä hypyillä, jotta se oppii ymmärtämään sen kääntävän merkityksen. Uutena esteenä oli pituus, yhden osan yli hyppääminen onnistui hyvin.